On monia ikimuistoisia hetkiä. Esimerkiksi Viking Trophya ajaessani meillä oli kaksi aika-ajoa. Olin ensimmäisessä neljäs, ja isäni sanoi minulle: ”Jos voitat seuraavan aika-ajon, eli otat paalupaikan kilpailuun, lähdemme Italiaan ajamaan kilpailun.” Joten päätin lähteä toiseen aika-ajoon ja onnistuin siellä ajamaan paaluajan. Se fiilis, kun nouset autosta, ja saat tietää ajaneesi paalupaikan, on ihmeellinen. Se tunne kumpuaa rinnasta ja tuntuu, että kasvosi ei ole tarpeeksi leveä hymyllesi. Tunnetta on vaikea kuvailla sanoin. Se on niin upea. Toinen upea hetki on kun ajoin itseni hopealle vuoden 2010 kf1 luokan Suomen mestaruuskilpailussa, se oli mahtavaa!